5 päivää leikkaukseen. Joko nyt saa hermostua?

Mammografiaan sain siis lähetteen, joka oli 27.05. Ihmettelinkin sitä, että mammoon sitten kutsuivatkin, vaikkei minun sinne olisi tarvinnut mennä. Joka tapauksessa, jännitti aivan valtavasti. Mene ja tiedä miksi, ehkä sen pystyi laittamaan ns. uuden tilanteen piikkiin. Anyway, menin Hatanpään sairaalan rintaklinkalle klo 8 aamulla, noin 10 ruuvia liian tiukalla.  Hoitaja kutsui sitten jonnekkin huoneeseen ja kertoi helpotuksekseni, että olisi vain rintojen ultraääni. Paita ja liivit pois tuttuun ja turvalliseen tapaan ja sitten hoitopöydälle pötkölle. Lääkäri tuli viiden minuutin sisään ja alkoi ultraamaan rintojani. Ei mitään pahaa sanottavaa tilanteesta, lääkäri ja hoitaja olivat todella ystävällisiä. Lääkärikin kyseli syitäni mennä kyseiseen leikkaukseen. Olin kuulemma nuorin, kenet lääkäri on ikinä nähnyt menevän kyseiseen leikkaukseen. Jei. Tampereella kuulemma tehdään todella hyvää ja siistiä jälkeä, ja komplikaatioriskit ovat hyvin pinenet. Samoin lääkäri sanoi, että tulen hyötymään valtavasti leikkauksesta, kyllä ne rinnat sen verran isot ja eriparia ovat. Se, mikä eniten aiheutti hämmennystä, oli lääkärin tokaisu "... kun säkin oot niin hoikka..". Hoikaksi ei kyllä ikinä olla sanottu! Homma oli ohi joka tapauksessa puolessa tunnissa ja hyvä fiilis jäi keissistä.

02.06. oli sitten puhelinaika varattuna klo 9-12 välisenä aikana ja tuokin puhelu kesti sen 10 minuuttia. Ristiverikokeessa pitäisi vielä käydä ennen leikkausta, eikä verikokeen tulos saisi viittä päivää vanhempi olla. No, verikokeen varasin ensi maanantaille, kun keskiviikkona olisi se operaatio. Done. Hoitaja varmisteli, etten tupakoi ja että lisäravinteet, varsinkin omegat, olisi hyvissä ajoin lopetettu. Kaikki kunnossa, sitä paitsi luojan lykky etten polta, phtyi. Hammasharja ja löysä paita pitäisi messiin ottaa sairaalalle. Eipä siinä muuta höpisty. Kaikki on selkeää.

Se, miten leikkaukseen olen varautunut: Edestä avattavia paitoja on, strepsilsiä on, Bio-oilia on, microporea on, silikoniteippiä käyn vielä ostamassa, ruoka-annoksia aion alkuviikosta tehdä pakkaseen paljon. Kaupungilla pörräillessäni olen löytänyt Lindexistä ja Intersportista edestä avattavia liivejä. Niitä meinaan leikkauksen jälkeen käydä ostamassa. Vielä ennen leikkuasta aion tehdä huusholliin totaalisiivouksen. Mies-parka joutuu ainakin pari viikkoa hoitamaan senkin asian. 

Tulipa tuossa pääsykokeissakin käytyä, fyssariksi nimittäin. Stressitaso on kyllä pysynyt mukavasti vakiosti korkealla, elämä on kyllä siitä pitänyt huolen. Huoh. Onneksi on loma. Tai no, toisaalta on aikaa rentoutua ja valmistautua leikkaukseen, mutta toisaalta on enemmän ailaa märehtiä, pohtia, murehtia. Jänistämässä en todellakaan ole, tekisi mieli vain kertoa kaikille tästä ilosanomasta, että saan pienemmät rinnat.

Luultavasti vielä ennen leikkausta tulee päivitys, mistä varmasti tulee jännityksen taso ja hermoromahduksen vakavuus hyvin ilmi. Ehkä jopa ennen -kuvia voisi tulla. Ellei silmät kärsi kovin. Siihen saakka, hyvää kesää!